Siinähän hurahti sitten lähes kuukausi bloggaustaukoa. Mikä lie minut pitänyt täältä pois. Syytän töitä, kevätmasennusta ja yleistä angstia.
Tai korjataan, ei minulla ole yleistä angstia per se, mutta jonkin sortin alavire iskee heti kun on hetki vain olla.
Ja se jos mikä on raivostuttavaa. Kun niinä hetkinähän pitäisi nimenomaan, vain olla. Samaan aikaan koen kuitenkin kasvavaa riemua tästä ihanasta valon määrästä, joka sen kun jatkuu ja jatkuu.
Huhtikuu tulee menemään ohi melkoisella vauhdilla. Lauantaina meillä on umpihankifutisturnaus Kemissä, ensi viikolla karkaan Rovaniemelle, sitten on töitä ja sitten pääsiäinen Helsingissä.
Hui, kohta tupsahtaa heinäkuu ja minusta tulee rouva.
Joko odotatte innolla syksyä, jolloin ryhdyn freeksi ja blogistakin tulee varmasti sen myötä pelkkä onnen ja auringon tyyssija?!
No comments:
Post a Comment