Ihminen menee rikki, kun sen luottamuksen varastaa

Tänään olen miettinyt paljon pettämistä ja parisuhteita lähipiirissä tapahtuneiden juttujen vuoksi. Yksinkertaisimmillaanhan asiassa tapahtuu niin, että kun joku pettää jonkun, hän samalla rikkoo kaiken sen, mihin se toinen on uskonut ja mitä hän on pitänyt totena. Hän särkee sen toisen.

Kaiken sen päälle tulevat käytännön asiat, ajatukset, loputtomat pohdinnat ja syyn etsiminen. Valitettavasti samalla syntyy petetyllä epäilys siitä, että syy on ollut hänessä. Oma kiinnostavuus ja viehättävyys joutuu suurennuslasin alla.
Asiaan kuulumattoman on helppo sanoa, ettei vika ole petetyssä. Vaikeampaa on sen sijaan saada petetty uskomaan se.

Ja vaikka kuinka olisi joskus siinä suhteessa väärin toiminut tai toista loukannut, ei mikään normaali teko ole niin kauhea, että se oikeuttaisi pettämään. (En tiedä oikeuttaisiko pettäminenkään?)

Humala ei mielestäni selitä mitään, enkä ymmärrä, että jos ei nykyisyyteensä ole tyytyväinen, miksi ei tee sille jotakin enne kuin tekee katalasti.

Ja miksi toisen kipua ei voi viedä pois. Oma kipu on helpompi kestää, kuin katsoa toisen vierestä.

Ekologista

Meidän lehdessä oli tänään juttu siitä, kuinka tiskikoneella astioiden peseminen on ekologisempaa kuin käsin. Tieto perustui Työtehoseuran tekemään tutkimukseen. Tätä olen pitkään miettinyt ja omasta mielestäni lukenut ajan saatossa kannanottoja niin puolesta kuin vastaan. Voisiko kuitenkin olla niin, että se on ekologisempaa silloin kun se tiskikone jo on, kuin, että jos me menisimme sen nyt ostamaan? Mitenhän on. Toisaalta olen (ja niin on tyyppikin) laiska tiskaaja, että tiskikone kyllä kohentaisi kotimme yleisilmettä huomattavasti.

Eilen oli loppujen lopuksi hyvä päivä, ottaen huomioon ne reilut kolmen tunnin yöunet. Hesarissa oli kiinnostava juttu peloista, joka siinä tilanteessa tuntui antavan paljon lohtua ja rohkeutta.

Veljentytöt tulivat töiden jälkeen hetkeksi hoitoon, kun vanhempansa menivät ultraan. Tein heille mikkivohveleita, jotka saivat suuren suosion. Suuremman suosion sai kuitenkin uutinen pikkuveljestä! Tulee meidänkin sukuun yksi poika näiden neljän sisarustentyttöjen joukkoon.

Täksi viikoksi on luvassa mukavia juttukeikkoja. Josko se estäisi ulkona vallitsevan harmauden sisäänpääsyn mieleen.

Tanssiopettaja sanoi viime tunnilla ”jes jes, hyvä!” Minä siis opin.

Tervetuloa

Tervetuloa bloggerin arkeen.

Ulkoasu vielä työnalla.

Päivitetään huomenna lisää.