Nappeja

Eilinen aamu alkoi kurjasti, eikä se siitä päivän mittaan kovin paljon paremmaksi muuttunut. Olen nimittäin joko nukkunut tai töissä kököttänyt tai jollakin muulla tavalla pilannut niskani. Viime yönä ei uni paljon tullut ja aamulla niskassa tuntui kuin olisi puukolla tökitty.

Niinpä siis lääkäriin ja sairaslomalapun kanssa kotia. Nyt olen netistä surffaillut keskusteluja lihasrelaksantin vaikutuksista, enkä ole vieläkään varma uskallanko koskea nappeihin. Mitä jos menen ihan sevon? Tyyppikin on Torniossa, niin sitten sekoilen täällä vain keskenäni. Hmmm....


Nappien lisäksi seuranani on suklaakakkua, joka syntyi kun lahjaksi pyydetystä suklaajuustokakusta jäi täytettä yli. Tämä on siis täyte vailla pohjaa. Siitä huolimatta taivaallista. Ohjeen löysin Virpin kautta joka oli tehnyt tätä toissa viikkoiseen blogimiittiin.

Seura on mitä parhainta. Nimittäin Seinfeldin neloskausi. Ainoa vika siinä on, että se loppuu kohta.


Iloa tuo myös toinen orkideani, joka näyttää ensimmäisen kerran ostamisensa jälkeen tekevän kukkia. Onhan se melkoinen ihme! Kukka kun on jo ainakin neljä vuotta vanha, ja kokenut välillä kovia.

En ala

Eilinen oli hyvä päivä.
Töissä selvisi, että niitä riittää siihen asti, että kesätoimittajapesti alkaa. Eli käytännössä tässä mennään nyt elokuun loppuun saakka työllistettynä.
Sain työn alle mielenkiintoisen jutun, ja pääsin käymään lennonjohtotornissa.
Illalla näin ystäviä, joiden kanssa kokattiin ravioleja ja munkkeja.

Ne munkit olivat tosi tosi hyviä.

Päätön mies valmistaa ravioleja.

Tänään on ollut ihan kökkö päivä.
Kaikki tuntuu vaikealta, ja itse tunnun riittämättömältä. Ulkona paistaa aurinko ja on lämpimämpää kuin viikkoon, mutta silti olo on ankea ja yksinkertainen.

Näinä päivinä sitä miettii, että millaista olisi tehdä sellaista työtä josta saisi jatkuvasti onnistumisen elämyksiä ja voisi uppoutua siihen todella, kun tietäisi olevansa siihen hommaan valittu ja siinä arvostettu, eikä sen jatkuvuudesta tarvitsi koko ajan ressata.

Nyt on olo, että minä teen tätä, koska olen huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, ja että jos jotakin vakituisempaa tulee auki, on ensin vakinaistettavien jonossa muutama kymmenen ennen minua.

Lisäksi olen hirviän läski, ja kaipaan farkkujani, jotka makaavat kaapissa, koska en mahdu niihin.
Ihan paska keskiviikko. Ihan paskaa kaikki.

Paitsi ne eiliset munkit.