Ala-asteella

Työ-blues ei ookkaan blues, vaan jees. Moderointia (vaikka ois vähän blaah) on koko kevääksi!! Oon tosi mielissäni, sillä mielummin teen sitä, kuin en tee mitään.

Ja sitten, olin tänään ala-asteella toimittajavierailulla. Kerrottuani työstäni ja näytettyäni esimerkkejä oli kysymysten aika:

Mikä on sun lempiharrastus ulkona?
Mikä on sun lempiharrastus sisällä?
Mitä SM-liiga joukkuetta kannatat?
Mikä on sun lempi jalkapallojoukkue?
Onko sulla eläimiä?

Työ-blues

Töihin tullessa kuulin, että yhden työkaverin työsopimusta ei jatketa. Muilla jatketaan elokuun loppuun. Tälle työkaverille oli tarjottu paikkaa tästä hommasta mitä minä teen. Jos hän ottaa sen vastaan, sehän siis tarkoittaa sitä, että joko minä tai tätä pestiä tekevä toinen henkilö saa lähteä. Eihän tämä hehkeää hommaa ole, mutta on se sentään työtä. Huomenna ovat luvanneet ilmoittaa lisää.

Tämä on kyllä niin kurjaa kaikkien kannalta.

Muutto on ohi

Vihdoin pääsimme siirtymää täältä

tähän

Uusi koti on aivan ihana! Se on keskellä kaupunkia ja sieltä on mahtavat näkymät. Suurin ihastukseni on lattia, jonka olemme saaneet jonkun toisen epäonnen kautta. Kaikissa muissa talon asunnoissa on muovimatot, mutta tässä edellistä edellinen asukas oli ollut omatoiminen ja vaihtanut lattian, maalannut ja kustomoinut olohuoneen seinän sekä maalannut makuuhuoneen seinän ja katon. Hän oli saanut siitä hyvästä häädön, mutta meille jäi lattia.

Onneksi makkarin seinä ja katto on sen jälkeen maalattu ruskeasta valkoiseksi ja olkkarin tummanharmaa maalattiin valkoiseksi. Koko alkuviikko meni asuntoa laittaessa, mutta nyt siellä alkaa olla aika kivan näköistä (joka ei tosin välity kuvasta, joka on otettu viikko sitten).

Työ ei ole ollut niin ahdistavaa, kuin aluksi pelkäsin. Uskon, että syynä on se, että olen saanut tehdä avustajana useita juttuja ja se on pitänyt kiireisenä niinä päivinä kun ei ole iltamoderointia. Onneksi, niin en ehdi ryhtyä angstailemaan kotona. Angstailuun kun löytyisi taas aihetta: viikon päästä loppuu sopimus, eikä tulevasta ole tietoa. Mahtavaa tämä pätkäläisen elämä. Tähän mennessä aina on käynyt hyvin, mutta ei sen varaan uskalla heittäytyä.

Reilu tuplatusina

Vaikka täyttää 26 ja on edellisenä päivänä lukiolaisia haastatellessaan saanut ikäkriisin, ei synttäripäivä ehkä olekkaan niin kamala, kun se alkaa tämmöisellä.

Tyyppi on aika ihana! Ja niin on uusi kotikin!

Elämän aakkoset

Jossakin blogissa näin elämän aakkoset ja halusin myös itse tehdä ne. Nyt tämä on lojunut täällä draftina varmaan toista viikkoa, joten lienee aika lopulta julkaista se. Joudun hiukan huijaamaan ja poistin ne kirjaimet joihin en keksinyt mitään.

A Antti veli, Aurinko valoisuus.

B Banaanit Miksi niin harvassa kaupassa on nykyään enää reilun kaupan banaaneja? Appelsiinin ohella lähes ainoita hedelmiä joita voin syödä.

C Coco Chanel Ihania vaatteita, tyyliä, glamouria, kaikkea sitä mitä voi haaveilla.

E Elämä pelottava, rakastettava, hurja, loppuu joskus, ajatuksissa toisinaan liikaakin.

F Farao Ekhnaton, sain juuri luettua loppuun Sinuhe egyptiläisen. Vaikuttava teos, tarvinee
vielä hieman sulatteluaikaa.

G Greyn anatomia, aluksi en katsonut, mutta nyt olen ihan koukussa.

H Heini, rakkain ystävä.

I Ilma, vaikuttaa mielialaan paljon. Jos on nättiä, voi mielikin paremmin. Pimeällä ja märällä iskee angsti.

J Joulu, meni juuri, mutta tuli tarpeeseen.

K Keittiö, rakastan kokkaamista ja ruuan laittoa ja reseptiön lukemista. Keittiössä on talon sydän.

L Lumi, tekee talvesta talven. Muuten on vain pimeää.

M Makeiset,ihania. herkkuja. Pahin paheeni.

N Nuori Nainen, minä täällä blogosfäärissä.

O Oma, isoäidin nimi, joksi häntä myös kutsuttiin.

P Pinja, pieni kummityttö.

R Rakkaus, elämän voima.

S Saara, se irl-nimi.

T Taneli, tyyppi. Saa nauramaan.

U Uni, olen aika hyvä siinä, silloin kun ei ole stressiä. Nukahdan hetkessä ja mihin tahansa.

V Valo, lisääntyy päivä päivältä.

Y Yö, omalla tavallaan ihanaa aikaa ja jännittävää. Vaikka inhoan unettomuutta, tavallaan tykkään siitä pysähtyneisyydestä, joka silloin vallitsee.

Ä Äiti, on ihana.

Työkuviot muuttuu yökuvioiksi

Aion antaa roiman määrän uudenvuodenlupauksia. Saa nähdä moniko niistä pitää. Tavoite on, että mahdollisimman moni.

Teen töihin ravitsevat eväät ja syön mahdollisimman paljon kalaa
Luovun turhasta tv:n katselusta
Iltaisin korjaan jäljet ja järjestelen paikat
Laihdutan
Kohotan kuntoa
Lopetan tupakoinnin
Pidän tipattoman tammikuun
Mässään karkkia vain kerran viikossa
Vähennän pelkäämistä ja lisään elämistä
Hymyilen enemmän
Mietin, ennen kuin ärähdän
En vastaa puhelimeen kesken keskustelun

Töissä viimeinen päivä ennen viikonloppua, joka tulee tarpeeseen. Oli sen verran villiä niiden drinkkien kanssa. Kävin juuri allekirjoittamassa työsopimuksen kuun loppuun, joka ei ole tätä mitä olen nyt tehnyt, vaan sitä aiempaa, kesältä tuttua moderointia.
Veti hiljaiseksi.
Tuli olo, että ylhäältäkäsin ajatellaan, että olen sopivampi sellaiseen, kuin kirjoitustyöhön. Vaikka tiedänkin, että sopimukseni on ollut määräaikainen sairausloman sijaisuus. Epäilen kuitenkin ettei ko. sairastajan vielä viikon päästä palaa töihin ja siksi mietin, että onko tässä vaiheessa vain hyvä sauma päästä minusta eroon.

Moderointi tarkoittaa kolmea ja neljää iltaa viikossa, vuoroviikoin. Sekin vielä. Olin niin tottunut näihin selkeärytmisiin päivävuoroihin. Melkein itkettää. Vaikka toki olen tyytyväinen siihen, että töitä ylipäätään on. Mutta oli tämä vähän pudotus. Pelkään, että ensi viikon jälkeen sairastaja ei tule töihin ja paikan hänen sijaisenaan saa joku muu, kun minä olen juuttunut seulomaan katkeraa ja junttavaa nettikeskustelua.

Blaah, pääsispä jo kotiin märisemään. Tai olisipa vielä opiskelija. Lomatkin olisi pidempiä.