Sunday, May 24, 2009

Matkalla

Kävin Helsingissä. Menomatkalla ryhdyin lukemaan lainassa ollutta Houkutus kirjaa. Helsinkiin päästyäni kirja oli melkein kokonaan luettu. Kävin ostamamassa toisen osan. Ja kolmannen. Tänään on viikko siitä kun aloitin ja jäljellä on enää vajaa puolet sarjan viimeistä kirjaa.
Varsinaisen viihdyttävää ja koukuttavaa. Vampyyriromantiikka vie ajatukset pois liian jännittävistä asioista. Kuten vaikka pääsykokeiden jatkoonpääsytulosten odottamisesta.

Äidin ja isän kanssa käytiin pyöräilemässä.

Töölönlahdella oli joutsenia. Ne myös vähän sukelsi.


Lauantaina paraskaveri juoksi puolimaratonin ja käytiin Tyypin kanssa kannustamassa. Iltaan mennessä sade hellitti ja näkyviin tuli sateenkaari.


Valo, kevät ja tuleva kesä tuntuvat hyviltä. Suru ja pettymys aiheuttaa harmistumista. Tuntuu, että vaikka kuinka tavoittelisi unelmia, niitä ei koskaan saavuta.
Tipuin Teakin näyttelijäntyön koulutusohjelman pääsykokeiden toiseksi viimeisestä vaiheesta.

Thursday, May 14, 2009

Varis

Varis on hakenut pesäänsä lisää täytettä ja nyt siellä on oksien sisäpuolella vanusta ja pahvista tehty kakkoskerros. Odottelen pieniä poikasia ihan kamalasti.

Variksen lisäksi lähistöltä on muitakin lintuhavaintoja, sillä ikkunalaudallamme istuskelee nykyään päivittäin pikkulintuja, joilla on ulkoseinässämme olevassa ulostulovesiputkessa pesä. Ihan hullua, keskellä kaupunkia ja silti keskellä luontoa!

Tuesday, May 12, 2009

Varastettu negatiivisuushaaste

Kävin Pupu Lihavistolla pööpläämässä tämän negatiivisuushaasteen. Sinänsä kyllä kummana ajankohtana, koska olo ei ole ollenkaan negatiivinen, vaan suorastaan pirskahtelevan positiivinen. Sen on saattanut aiheuttaa loistavat aurinkokelit, jotka ovat viime päivinä hellineet Oulua.

1. Nimessäni

En oikeastaan vihaa siinä mitään. Lapsena se oli liian omituinen ja kokonaisuudessaan pitkä. Nyt olen ylpeä kaikista kolmesta nimestäni ja sukunimikin tuntuu omalta. Vaikka toinen ja kolmas nimeni ovat hiukan vanhahtavia, on mukava ajatella, että vuosikymmeniä/-satoja sitten eli samanniminen sukulainen.
2.Kasvoissani:
Kaksois-, vai sanoisinko kolmois-, leukaani. Ylipäätään sitä, että leukani on niin pieni, olen lähes leuaton.
3. Vartalossani:
Yletöntä rasvakerrostumaa, joka kauttaaltaan on vallannut liikaa pinta-alaa.

4. Luonteessani:
Hätäilyä, säätämistä, liikaa ripustautumista, pelkäämistä.

5. Vaatekaapissani:
Siellä on liian vähän tilaa. Muuten olen pyrkinyt siihen, että epämieluisat vaatekappaleet lähtevät kiertoon ennemmin kuin roikkuvat turhaan nurkissa.

6. Kotonani:
Tyypin kaameeta nojatuolia, josta on mahdoton päästä eroon. Samanlainen tuoli löytyy myös täältä varsin kyseenalaisesta yhteydestä. (Kaveri oli löytänyt kuvan jonkin epäilyttävän google-haun seurauksena.)
Yritin käyttää kuvaa myös esimerkkinä siitä, miksi tuolista tulisi hankkitua eroon, mutta ei auttanut. Tyyppi pysyy kannassaan.

7. Työssäni:
Työ on aika kivaa, varsinkin nyt kun pääsen kesäksi haluamalleni osastolle. Toisinaan tietenkin rassaa kiinnostamattomat juttukeikat tai epämääräiset toimeksiannot, mutta niitä on vähän.

8. Ystävissäni:
Ei mikään! Ystäväthän ovat aivan ihania. Ehkä se, etteivät ne itse tajua kuinka ihania, lahjakkaita, osaavia, päteviä ja hauskoja he ovat.

9. Perheessäni:
Silloin kun kaikki (6 kpl alkuperäistä + siipat 4 kpl + lapset 5 kpl) on yhdessä tilassa yhtä aikaa, syntyy ääntä niin paljon, että välillä ovat korvat ja hermot helisemässä.

10. Harrastuksissani:
Ehkä sitä, että niitä on liian vähän ja toisinaan on vaikeuksia motivoida itsensä harrastamaan.

11. Kumppanissa:
Ehkä jos jotakin täytyy sanoa, niin elokuvallisiasöpöilyromantiikkayllätyksiä voisi eteeni tupsahtaa vähän useammin.

12. Lemmikissäni:
Ei ole semmoista.

13. Kielenkäytössäni:
Liian nopea puherytmi ja aika-ajoin kielenkäyttöäni värittävät voimasanat.

14. Musiikkimaussani:
No, ehkä se, että sulatan yllättäen hyvin kaikenlaisen keski-ikäisten musiikin.

15. Kotikaupungissani:
Se on vähän pieni. Ja täällä on liian kallista kulkea bussilla.

16. Ruokavaliossani:
Syön liikaa karkkia. Ja jos en ole tarkka, kaikkea muutakin turhaa.

17. Lapsissani:
Ei mulla ole, mutta tulevaisuudessa varmaan ihan samat asiat, mitkä omassa käytöksessäni rassasi äitiäni.

18. Naapureissani:
Ei niissä valittamista, mukavia ovat.

19. Nykyisessä elämäntilanteessani:
Tietty välivaiheisuus, joka heijastuu levottomuutena ja erilaisina agsteina silloin tällöin.

20. Tulevaisuudessa:
Ehkä se, että jos en koskaan tule tyytyväiseksi elämääni ja käytän aikani pähkäilyyn ja harmitteluun.

Saturday, May 9, 2009

Etsivä tarkastaa uneni

Todellinen hurahtaminen on pääteltävissä siitä, että etsivä Jimmy McNulty on nyt tupsahtanut uniini. Onneksi unet ovat vakaassakin parisuhteessa sallittuja, niihin kun ei kovin paljoa voi itse vaikuttaa. Vaikkakin alkuviikosta haastattelemani uniryhmä ohjaaja oli sitä mieltä, että unet kertovat meille aina jotakin ja niiden sanomaa pitäisi kuunnella ja käydä läpi joko yksin tai ryhmässä.

Kävin viikolla muutaman päivän Helsingissä ja oli ihana nähdä perhettä. Hämeenlinnan kohdalla huomasin luonnon olevan keväisempää kuin pohjoisessa. Ehkä nurmikko vihersi jo Tampereella, mutta siellä en nähnyt asemalla nurmikkoa, niin on vaikea sanoa.


On se vaan niin renttu-ihq.

Sunday, May 3, 2009

Langalla!

Vappu meni aika hulinaisesti ja hauskasti. Torstaina olin kuuteen asti töissä ja ystävä puoli yhdeksään. Mentiin sitten työpäivien päätteeksi kolmannen tyttösen kanssa Fransmanniin syömään. Ruoka oli jees, ainoastaan vähän liian suolaista. Loppu torstai sujuikin vauhdikkaasti ja perjantaina herättiin hyvissä ajoin perinteiselle Linnansaaren piknikille.

Eilinen ja tämä päivä onkin mennyt toipuessa. Ei sitä vanha enää jaksa. Eniten harmittaa eilinen auringonpaiste, joka meni täysin ohi sängyn pohjalla maatessa.

Voipuneen aika on kulunut kaikesta huolimatta nopeasti, sillä Tyyppi on saanut vihdoin mut koukutettua Langalla sarjaan. Tyyppi on katsonut ko. sarjan aikoinaan alusta loppuun ja nyt hänen äitinsä on miesystävänsä kanssa hurahtanut sarjaan. Saimme heiltä ensimmäisen tuotantokauden lainaan ja eilen piti hakea jo toinen, kun eka kahlattiin läpi viikossa.

Jos ei Baltimoren poliisiin väsymätön taistelu (kyseenalaisinkin keinoin) alamaailmaa vastaan ole tuttu, niin kehotan tutustumaan. Sen verran timanttisesta menosta on kysymys!






Erityisiä suokkareita on itse McNulty, Omar, Bubbles, Bunk ja Lester.

Kuvat täältä.