True Blood jatkui, jez

Ohops, sinne meni viikko. Piti moneen otteeseen päivittää, mutta jotenkin aika vain hurahti.

Noh, mutta oli aika viihdyttävä viikko. Oli töitä ja oli vapaata. Kävin baarissa juomassa alkoholia, ja pyytämässä kuoharipullonkorkkeja.
Katsoin The Officen neljännen kauden, kävin joogassa ja iltapäiväsaunassa.

Eilen oli aika ihana ystävänpäivä. Syötiin Tyypin kanssa kynttilänvalossa makoisa kolmen ruokalajin illallinen ja oltiin yllätyksestä onnellisia kun huomattiin, että True Blood jatkuu. Näyttää vahvasti siltä, että tällä kolmannella kaudella ruutuun hyökkii vampyyreitten lisäksi ihmissusia. Wrau!

Tässäpä urkat viikolta 6

ma 7.2. päiväunet
ti 8.2. energy 55 min.
ke 9.2. powerstep 55 min.
to 10.2. lepo
pe 11.2. lepo
la 12.2. jooga 55 min.
su 13.2. lepo

Onnistuisikohan tällä viikolla saada neljä urheilukertaa plakkariin. Se olisi mukava, sillä olen alkanut pahaa-aavistamaat p i t ä m ä ä n urkkailun tuomasta tunteesta. Huolestuttavaa.

Tässä vielä piloxingin venyttelybiisi. Olin ihan unohtanut koko kappaleen, mutta sehän on huippu.

Mua laiskottaa, oho, enpä olisi huomannutkaan

Hui, miten aika menee niin äkkiä, ettei tännekkään huomaa päivittää ennen kuin viikko on hurahtanut.

Huomasin, että iltaviikot ovat kyllä yhtä pitkiä. Ne ovatkin vuorokierrossa ainoita, jolloin viikossa on 5 päivää putkeen töitä ja vielä kaiken lisäksi samaa vuoroa.

Viikonloppu oli riemuisa. Olimme mökillä veljeni perheen kanssa. Ainoa huono puoli oli kenkku ilma. Pakkasta oli 16 astetta ja mereltä kävi kova viima. Puhumattakaan lumisateesta, joka pyrytti vaakasuoraan.

Kävimme kuitenkin Virpiniemessä laskemassa mäkeä ja paistoimme makkaraa ulkona. Jotenkin ihanan rentoa ja leppoissaa.

Viime viikolla jäi urkkailut vähän heikonpuoleiseksi. Ylipäätään pitäisi nyt ryhdistäytyä ja saada ainakin se neljä liikuntapäivää viikkoon. Alkaisiko se jo tällä viikolla??

Urkat vko 5
ma 31.1. crosstrainerin polkeminen 35 min.
ti 1.2. piloxing 55 min.
ke 2.2. lepo
to 3.2. crosstrainerin polkeminen 35 min.
pe 4.2. lepo
la 5.2. mökkeily
su 6.2. mökkeily

Hyppy tuntemattomaan, tai oikeastaan sen suunnittelu

Kävin eilen kehityskeskustelussa esimieheni kanssa. Keskustelu oli mielestäni ihan hyvä ja antoisa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun sain kuulla, että taloon tulee kaksi vakipaikkaa auki ja ymmärsin, ettei minulla ole niin yhtään halua kumpaankaan.

Oikein kurkkua alkoi kuristaa kun ajattelinkin, että tätä täytyisi tehdä v a k i t u i s e s t i ja loppuelämä.

Tämä kehityskeskustelu siis vahvisti sitä ajatusta, joka on jo x aikaa muhinut päässä. Syksyllä heittäydyn freelanceriyden pauloihin.
Pelkkä ajatus tuntuu kihelmöivältä ja innostavalta. Sellaiselta, jolta tämän työn pitäisi tuntua, jotta sitä haluaisi vakinaisesti.

On helpottonut olo. Rohkea olo. Innokas olo. Saas nähdä miten käy. Onneksi tässä on aikaa sulatella ja suunnitella.

Kevät tulee, olen varma

Eilen tapahtui jotain Ihmeellistä.

Nimittäin, kun heräsin, paistoi ulkona aurinko! En edes muista milloin olisin viimeksi nähnyt auringonvaloa. Se oli ihanaa!

Muutenkin eilen oli kivaa. Käytiin ystävän kanssa kakkukahveilla ja katselin elokuvia. Ai niin, ja ostin uuden Muumi-seinäkalenterin. Se on sievä.

Kävin eilen myös combatissa, joka oli tämmöiselle semi(lopettavalle)tupakoitsija aivan liian raskas. Sykkeet huiteli koko ajan jossain 175-183 välillä. Eikä ihmekkään, että puolentunnin jälkeen oli pakko tehdä puolessa tahdissa muihin verrattuna. Meinasi tulla tunnin jälkeen armoton pääkipu, mutta join vettä ja maitoa (jonka olen lukenut olevan paras palautusjuoma) kuin heikkopäinen, joten selvisin pienellä jomotuksella.

Juuri ystävän kanssa puhuttiin, ettei tuommoisessa ole mitään järkeä, mutta minkäs se tämmöinen rapakuntoinen itselleen voi, kun alussa luulee jaksavansa, ja jo kahden biisin jälkeen totuus iskee kasvoille, mutta silti yrittää hillua mukana, kun ei kehtaa olla hyppimättä.

Varasin myös ensi kesän häämatkalle asunnon Nizzasta, jossa vietämme kaksi viikkoa. En oikein jaksaisi odottaa, ja samalla, yritän olla odottamatta, sillä en haluaisi sen olevan liian äkkiä ohi.
Täytynee myös hieman hillitä itseään, ettei musta tule kauheaa bridezillaa. Olen ehkä saanut Tyypin olemuksesta sellaisen kuvan, että vaara moiseen on olemassa.

Tässäpä nämä viime viikon sporttailut:

vko 4
ma 24.1. piloxing 55 min.
ti 25.1. crosstraining 55 min.
ke 26.1. hieroja
to 27.1. lepo
pe 28.1. laiskuus
la 29.1. laiskuus
su 30.1. bodycombat 55 min.

Tammikuu, uusi elämä

Ai hupsista, minullako oli tämmöinen blogikin.
Ja näköjään hienosti sain melkein pidettyä joulukalenteriakin...
Voi voi, olen kyllä onneton päivittäjä.

Sen sijaan en ole onneton lomailija, vaan vietin elämäni ensimmäisen palkallisen loman! Se oli huiman ihana ja hauska ja rentouttava. Siitäkin huolimatta, että koko lomaviikon suhasimme Tyypin kanssa kaupungista ja vieraspedistä toiseen.

Ensimmäiseksi suuntasimme Turkuun, jossa ehdimme tehdä vaikka mitä, mutta samalla ottaa leppoisasti.
Ai hupsista, minullako oli tämmöinen blogikin.
Ja näköjään hienosti sain melkein pidettyä joulukalenteriakin...
Voi voi, olen kyllä onneton päivittäjä.

Sen sijaan en ole onneton lomailija, vaan vietin elämäni ensimmäisen palkallisen loman! Se oli huiman ihana ja hauska ja rentouttava. Siitäkin huolimatta, että koko lomaviikon suhasimme Tyypin kanssa kaupungista ja vieraspedistä toiseen.

Ensimmäiseksi suuntasimme Turkuun, jossa ehdimme tehdä vaikka mitä, mutta samalla ottaa leppoisasti.

Yksi loman päämääristä oli vihdoin maistaa Don Draperin tutuksi tekemää Old Fashioned -drinkkiä. Se onnistui niin Cow:ssa kuin semmoisessa toisessa drinkkibaarissa, jonka nimeä en muista.

Pikkuinen kahvila Bossaliina oli hurjan suloinen. Ja lounaana nautitut salaatit ja tomaattikeitot hyviä. Suosittelen.

Turun linna oli aika jänskä. Ja iso. Jalat olivat ihan poikki kaksituntisen kiertelyn jälkeen.

Turun linnassa oli myös Nuoren Naisen mentävä takka.

Ja paljon ikkunasyvennyksiä.

Kun olimme olleet päivän rentoutumassa siskon luona Nuuksiossa suuntasimme pikaisen Fazerilla nautitun aamiaisen jälkeen Lahteen.

Jossa kävimme hiihtomuseossa. Hienosti hyppäsin simulaattorissa, mutta ihan surkein tuloksin :)

Turussa näin myös iki-ihanaista Duussia. Vaikka ehdimme käydä vain lounaalla olin taas aivan mykistinyt siitä, kuinka toisen kanssa voi tuntua siltä, että olisi tuntenut aina. Tai vaikkei ole aina tuntenutkaan, miten helppo on jutella kaikesta mahdollisesta ja miten vahvasti sitä kokee tulevansa ymmärretyksi.

Sillä ymmärretyksi tuleminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Mitä erilaisimpien ihmisten kanssa sitä tulee vietettyä aikaansa (esim. työn tai harrastusten) kautta, sitä enemmän sitä arvostaa omia ystäviään. Ei nimittäin ole mikäään ihme, jos kokee olevansa seurassa, joka ei todellakaan tajua mitä tarkoitat, tai joiden arvomaailma on ihan erillainen kuin oma.

Harmi vain, että Turun ja Oulun välimatka on niin pitkä. Joko se tekniikka voisi ottaa huimia harppauksia eteenpäin ja keksiä teleportin? Kannatan!

Duussin innoituksesta päätin alkaa pitää itsekin harjoituspäiväkirjaa. Tai no, en kai mää mitään harjoittele, oikeampi nimi tämmöiselle laiskiaiselle lienee liikkumispäiväkirjaa. Listaan siihen pelkät jumpat ja vastaavat. Töihin kulje pyörällä (kuten oikeastaan kaikkialle muuallekin) joten niitä on turha listailla.

Motivaationa toimikiin omien elintapojen rukkaaminen. Ylipäätään tarkoitus olisi saada säännöllinen liikkuminen osaksi elämää, kuten myös kutistua hiukan leveyssuunnassa ennen heinäkuisia häitä.

Liikkumisviikot 2 ja 3

vko 2

ma 10.1. lepo
ti 11.1. piloxing 55 min.
ke 13.1. cycling+pumppi 55 min.
to 14.1. lepo
pe 15.1. lepo
la 15.1. jooga 55 min.
la 16.1. lepo

vko 3
ma 17.1. powerstep 55 min.
ti 18.1. energy 55 min.
ke 19.1. piloxing 55 min.
to 20.1. lepo
pe 21.1. lepo
la 22.1. lepo
su 23.1. lepo

Katsotaan miten käy, liikkumisten ja aktiivisemman bloggaamisen kanssa. Toivottavasti hyvin! Muuten tuntuu, että on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta viime viikkoinen synttäripäivä sekoitti pakkaa kakkukekkereillään.

Dodo-sorsa

On perjantai. On perjantai. On perjantai.

On perjantaivilli.

On Dodo-sorsa -kappale!

Ihanaa viikonloppua kaikille

Joulukuun 17.

Hooked

Olen koukussa.

Mutta ei huolta, ennen minua samassa koukussa on ollut jo yli 27 miljoonaa henkilöä.

Siispä eilinen ja tämänpäiväinen ovat noudattaneet samaa kaavaa. Töistä jumppaan, kotia kokkaamaan ja täydellä vatsalla sohvalle päiväannoksen pariin.

Kohta se on loppu, mutta onneksi sain tulevalta anopilta seuraavat fiksit, joten ei tule joulunakaan viekkareita.

Voi Stieg Larsson ja miehet jotka vihaavat naisia!
Olette pahaksi minulle ja aamuvuoroille, sillä illalla ei meinaa laittaa nukkumaan, ja jo muutenkin levällään olevat joulukiireet sen kun pitkittyvät.

Mutta aah, niin nautinnollista!

Joulukuun 14. ja 15.