Viikonloppuna oli kivaa. Oli monia hauskoja juttuja, kuten Pirkojen pikkujoulut ja treffit 6-vuotiaan veljentytön kanssa. Kävimme Taidekoulun Taiteidenyössä kuuntelemassa Soivaa Siileä. Omaksi suosikikseni nousi ehdottomasti kappale nimeltään Nyrkkimies.
Eilinen oli melkoinen völläyspäivä kun ei ollut edes teatteritreenejä. Yritin muka harjoitella vuorosanoja, mutta ei siitä tullut mitään. Masennuin urakan edessä heti alkuunsa. Plari on varmaan 15 sivua pitkä ja lähes kaikki siinä on omia vuorosanojani. Vastanäyttelijä rooli kun on olla puhumisen lopettanut näyttelijätär. Ensi-ilta on onneksi vasta tammikuussa, että ehkä vielä on varoaikaa.
Tyyppi lähti aamulla viiden jälkeen Tornioon. Tällä kertaa ei myöhästynyt bussista. Alkusyksy meni oman itsenäisyyden huumassa ja jotenkin fiilistellessä omaa aikaa ja tilaa. Nyt on alkanut iskeä myös ikävä. Kyllä se on aika kivaa, kun tuollainen köriläs pyörii nurkissa.
No comments:
Post a Comment