Tuesday, August 11, 2009

Nimeni on Melkein

Töissä tuli 9 eri mittaista määräaikaisuutta auki.

En saanut niistä yhtään.
Vituttaa niin.
Tuntuu huonolta, tyhmältä, epäpätevältä.

Tästä tuleekin hiukan erilainen syksy mitä olin ajatellut.

Ja kyllä, tuuraajiahan varmasti tarvitaan.
Se lienee ainoa mihin olen sopiva.

4 comments:

Duussi said...

Voi eii. :( Mitä puhuttiinkin sillon siitä (nuorten) työntekijöiden roikottamisesta - eikö riitä että sais roikkua ees siinä määräaikaisessa pestissä, että pitää roikkua sitten vielä tuurausten varassa.

Jaksa nähdä valoa, muru! Olet sopiva vaikka mihin ja paljon enempäänkin.

Anna Vee said...

Voi että. Tulee mieleen ajat, jolloin työskentelin perhepäivähoitajana. Oli pakko ottaa vastaan jopa yhden päivän keikkoja, kun pysyvämmästä ei ollut tietoa.

Kyllä sinunkin lahjat vielä huomataan, ja tunnustetaan. Tsemppiä!

Nuori Nainen said...

Kiitos Duussi lämpimistä sanoistasi! Nämä ajat ovat aika hanurista, pakkohan se on myöntää.
Ja jahka sitä saa hetken surra, niin ehkä sitä vielä alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Tällä hetkellä se vaan tuntuu niin kaukaiselta.

Ansku, niitä yhden päivän työsopimuksia tuli itsekin viime keväänä kirjotettua, ne ne vasta mieltäylentäviä ovatkin ;)
Ja kiitos tsemppauksesta. Kyllähän se tästä sitten taas, kun ei enää ala itkettämään joka kerta kun asiaa ajattelee.

Anonymous said...

Täällä roikkuu myös yksi pätkäläinen. Siksi olisi kiva tietää, miten pidät työmotivaatiosi yllä työpaikkaasi? Itsellä on ollut sellainen olo, että jaa, pätkäläisenä kelpaa, mutta ei minään muuna. Ei ole kovin kiva fiilis tuollainen. Tsemppiä!