KILDE

Eilinen oli pitkä päivä. Matkaa Oulusta Roskildeen tehtiin yhteensä 13 tuntia. Ei toki koko aikaa matkaten, mutta matkalla ollessa kuitenkin.

Ensin lensimme Oulusta Tukholmaan, josta haiemme torilta mansikoita ja herneitä ja painelimme Kööpenhaminan junaan.

Junamatka meni nukkuessa ja fiilistellessä, ja täytyy sanoa, että ruotsalaisissa junissa on kyllä hyvin jalkatilaa!

Kööpenhaminasta ei muuta näkynyt kuin rautatieasema, mutta se oli sievä.

Roskildeen päästyämme meinasi usko loppua. Rinkat painoivat niin maan pirusti, ja matka mediakeskukseen, jonka olimme arvioineet noin kilometriksi olikin paljon paljon enemmän. Todellinen yllättys koitti kuitenkin vasta paikan päällä akreditoituessamme, kun kävi ilmi, ettei meille ole paikkoja medialeirintäalueella.

Pihalla alkoin noin kolme varttia kestänyt puhelinrumba, joka lopulta päättyi siihen, että paikka löytyi kuin löytyikin.

Todellinen harminaihe oli kuitenkin se, että samaan aikaan kun säädimme majoitusta, päälavalla aloitti Gorillaz. Se kuulosti hyvältä, se kuulosti upealta, mutta mitään hajua ei ole siitä miltä se näytti. Valtavan ihmisäänimassan perusteella ilmeisesti aika hyvältä.

Mutta nyt kutsuu festivaali, ja aurinko. Oi joi, on tämä elämä kivaa!