Ehdin olla kotona 1,5 viikkoa. Sen jälkeen olin päivän töissä. Sitten toisen päivän. Nyt viikon. Ensi kuussa kaksi viikkoa. Näin tässä taitaa käydä. Taidan jättää ne liiton korvaushakemukset lähettämättä. Sanoisivat kuitenkin, että elä lomarahoilla.
Flunssasta paranin ja näytelmän esitykset loppuivat. En ole oikein vielä tajunnut koko asiaa. Ehkä se iskee tajuntaan huomenna, jolloin on ensimmäinen esityspäivä (keskiviikko) jolloin esitystä ei ole.
On tuntunut kummalta olla taas töissä. Kotona ollessa ehti miettiä, että mihin hävisi puolitoista vuotta elämästäni. Se meni kauhealla vauhdilla. Koko sinä aikana ei ehtinyt edes lomaa pitämään. Sitä myös kysyy itseltään, että tätäkö sitä elämältään haluaa. Töitä töitä, ei tietoa lomasta, mutta kiitollisuutta jokaisesta pätkästä jonka saa.
Tietenkin se työ on tärkeää ja tärkeää on, että saa elääkseen tehdä sellaista josta pitää.
Mutta entä jos se, mitä tekee on se toisiksi paras vaihtoehto.
Kun se eka jäi saamatta.
Miksei jossain voisi olla kirjaa, jossa kerrottaisiin vastaukset.
2 comments:
Jos kirja olis, uskoisitko kuitenkaan?
Luultavasti en, mutta ainakin olisi jokin josta tarkastaa. Nyt ei ole mitään ja mahdollisuuksien paljous hämmentää.
Post a Comment