Kuten tämä ihanuus, joka kohtasi minua tänä aamuna. Toinen orkideoistani, jonka olen useaan otteeseen luullut jo kuolleen, onkin tehnyt neljä terhakkaa nuppua, joista yksi on jo niin pitkällä, etten usko sen lannistuvan, vaan tarjoavan minulle kohta kaunista ihasteltavaa!
Keskiviikkona loppuu taas työsopimus. Tällä kertaa en jaksa olla asiasta stressaantunut. Jos sitä ei jatketa, niin sitten sitä ei jatketa.
Keksin jotakin muuta. Olen täynnä taistelutahtoa.
Olen tarmokas!
Olen yrittelijäs!
Kyllä minä pärjään.
Tänään Oulussa on ollut parikymmentä astetta pakkasta ja melko kova viima. Menin kävellen töihin, mutta jossain vaiheessa se alkoi ärsyttää niin paljon, että päätin mennä huomenna pyörällä, vaikka sitten tuuli puhaltaisi naaman irti. Kerta!
3 comments:
Toinen esitys menee AINA huonosti. Se vaan on niin. Lauantaina sitten pistätte parastanne, kun me tullaan Pastisten kans kattomaan ;)
Ja määkin oon sinnikkäästi pyöräillyt töihin, pakkasesta ja viimasta huolimatta.
(Toivottavasti ne tajuaa jatkaa sopparia, paitsi jos et halua niin.)
Esitys oli upea! <3
Virpi, vaikka pyörän selässä vähän enemmän ottaisi tuuli, on se vaan niin paljon nopeampaa kuin käveleminen!
Toki haluaisin, että sopimusta jatkettaisi, mutta jotenkin toisin kuin aikaisemmin se ei tunnu maailmanlopulta jos näin ei käy.
Kiitos Rosmis, tässähän ihan punastuu (tähän sellainen hymiö, joka esittää sitä punastumista).
Post a Comment