Aamulla aukaisin radio ja kuulin, että Michael Jackson on kuollut. Menin herättämään Tyypin, joka jo tiesi asiasta. Olin ihmeissäni, ettei hän ollut herättänyt minua uutisella. Oli kuulema yöllä kevyesti kokeillut, mutta koska en ollut kunnolla herännyt, ei ollut raaskinut.
Tästä taitaa tulla niitä hetkiä, joista myöhemmin kysytään missä olit.
Olin heräämässä viikon viimeiseen työpäivään, johon kuuluu Qstock järjestäjien haastattelu kaupungilla, eli ihanaa: aurinkoon täältä pimeästä toimituksesta!
Niiltä parhailta ajoilta
4 comments:
Kieltämättä silmät aukesivat aika vauhdilla siellä sängynpohjalla kello seitsemän, kun kelloradion setä kertoi uutisen.
Aina jotenkin käsittämätöntä, kun tuollaiset legendat kuolevat - ja Jacko oli kuitenkin vielä nuori.. vaikka en tiedä, olisko uutta musaa enää tullut kuitenkaan?
Surullista joka tapauksessa. Mutta musiikki jää elämään - herra ehti onneksi urallaan tehdä aika liudan loistobiisejä maailman iloksi! :)
Kuulin asiasta vasta aamulla, ja vaikka en voi sanoa olleeni kovin yllättynyt, pisti uutinen kuitenkin mietteliääksi.
Kun Michael Jackson kävi Suomessa (olikohan vuosi -97) olimme pikkusiskon kanssa Helsingissä konsertissa, ja se oli huikea. Muissa konserteissa en olekaan sen koommin käynyt.
Vaikka tähden yksityiselämässä tapahtui mitä, oli hän silti mielestäni maailman tähän asti merkittävimpiä musiikintekijöitä. Harmi, että elämä vie eräitä huonompaan suuntaan, kuin toisia...
Minä istuin kotisohvalla läppärin kanssa ja ennen nukkumaan menemistä avasin Facebookin ja sieltä tämä uutinen räpsähti silmilleni.
Duussi: Niinhän se on, että työn hedelmät jäävät elämään, vaikka tähtien oma taival loppuukin. Ja onneksi niin, sillä niin hyviä fiiliksiä ne tuottavat muille ihmisille.
Toisaalta kun ajattelee hänen elämäänsä ja koettelemuksia, niin ehkä omalla tavallaan poismeno toi helpotuksen.
Mietittiin tuossa ystävän kanssa viikonloppuna, että hän ehti varmasti kokea niin paljon, ettei hänellä ehkä olisi ollut tässä maailmassa enää muuta saavutettavaa kuin mielenrauha.
Ansku: Ei sitä oikein pysty edes kuvittelemaan, että millaista on elää sellaisten paineiden ja tunnettavuuden alla, kuin nuo maailmantähdet elävät, ja mitä se ihmiselle tekee. Onneksi se ei estä heidän työnsä tuloksista nauttimista.
Tiina: Näin ne kokemukset jää mieleen. Dianan kuolema, WTC, jopa Speden poismeno ovat itselle sellaisia, jotka muistaa harvinaisen hyvin.
Post a Comment